Suihkukoneiden jylinää ja sen sellaista ollut tässä jo muutaman päivän. Pitihän se arvata, onhan sitä odoteltu myös tälle puolen Suomenlahtea, ja en millään jaksa uskoa että olisi ollut yllätys, tai jos oli, niin aika tavatonta ajattelemattomuutta. Yritin välttää Orpon jorinat, sattui nimittäin sunnuntai ja haastattelutunti. No, radio kiinni ja se siitä.
Mutta kaikkein olennaisinta on tietenkin kesäaika, tai ajan illuusio noin yleisesti. Siirsit sitten ne viisarit? Ajan kuluessa rappaukset hiljalleen murenevat ja on aika slammata uusia kerroksia muuriin. Se on se Edistyksen Voima mikä rappaukset murentaa, näin ainakin muistelen. Ehkä olette kuulleet siitä. Siis Edistyksen Voimasta jota kuusketluvulla ounasteltiin tulevaksi. On sitä odoteltu siitä lähtien tai jopa jo ennen sitä, eli ainakin siitä omasta syntymästä, mihin se historia aikoinaan loppui.
Tämä vähäinen ajan- ja todellisuudentaju? Lukeudun luultavasti niihin joilla edellä mainittuja ei juuri ole, sillä keskityn paljolti kaikenlaiseen, todellisuuden kannalta epäolennaiseen, kuten tietynlaiseen musiikkiin, kirjallisuuteen ja taiteeseen yleensä. Siis sinne mahdollisen todellisuuden reunamille. Näen todellisuudesta vain kalvaan aavistuksen, vähän niin kuin siinä Platonin vertauksessa jossa ihminen tuijottaa pimeän luolan perälle heijastuvaa kangastusta ulkona väräjävästä todellisuudesta.
Sitä on aika vaikeata selittää ”normaalilla maalaisjärjellä varustetuille”, eli en edes yritä. Tietysti sattuu kun täräyttää vasaralla peukaloon, vaikka elämä muuten olis pelkkää illuusiota. Joopa joo. Joskus sattuu hassuja tilanteita, kun olen esimerkiksi kirjoittanut jonkin sanoituksen ja joku soittaja kysyy oppiarvoa, aivan kuin se jollakin tavalla oikeuttaisi ”laulun sanoman”, jota ei nähtävästi ole aivan ymmärretty ja epäillään olenko sitä ymmärtänyt itsekään. Pitäisi tietysti ottaa kanssaihmiset vakavasti, mutta aina se ei onnistu.
Mitähän jos joku pitempi teksti menisi joskus läpi, olisi siinä sitten luultavasti lisää selitettävää. Eli ensin olisi se itse teksti ja sitten se pitäisi jotenkin kääntää selkokielelle tai laatia selitysosa niin sanotusti jälkikäteen. Aikoinaan tein jonkin aikaa niin sanottuja selkokielisiä uutisia eräässä kansallisessa radioyhtiössä. Siihen aikaan se oli lähinnä sitä, että puhuttiin, eli esitettiin se selkeäksi kirjoitettu teksti h i t a a s t i.
Nythän sieltä voi näköjään nauttia yhdeltä kanavalta jopa nyheter på lättsvenska, eli siitä kiva aatos että jos se vastaava olisi suomeksi vaikkapa ”uutisia helpposuomeksi” ja niitä sitten joku helpposuomen ääntämysalueen mestari tai vast. tiedot lukisi, eli puhuisi, eli esittäisi ja asia ymmärrettäisiin helposti.
Tietysti siltä ääntämysalueen mestarilta pitäisi edellyttää jopa noiden kansankielessä mukamas vierasperäisten kirjainten, kuten deen, geen ja been ääntämysosaamista. Löytyyköhän sieltä vielä sellaista henkilöä, vai ovatko kaikki ääntämysvelhot jo eläkkeellä, kuten nyttemmin jopa koko kansan Jari Aula.
Toivottavasti kaveri muistaa olla hiljaa paikallisjunassa, ettei käy niin kuin eräälle Esko Riihelälle ja eräälle Pentti Fagerholmille kun nousivat Ilmalan seisakkeelta junaan ja juttelivat jotain siinä, niin joku matkustajista karjaisi: ”Radio kiinni!”.
Jätin aika nopeasti sen selkoprojektin aikoinaan ja keskityin kaikenlaiseen flanööriin nojailuun, kirjoitteluun sekä soitteluun, kenties jopa liikuntaan, mutta en urheiluun. Aivan niin. Olenkin lähes kaikkea vastaan täällä äärilaidalla, ja joo, kyllä muakin ärsyttää edelleen, että siltä kissantappajalta pyydetään kaikenlaisia lausuntoja, siinä suhteessa mielipiteeni on muuttumaton.
Flunssapäivitys. Laskeskelin tossa päiviä ja päivittelin kuntoa, mutta sitten puoliso huikkasi olkkarista kuin vastaukseksi että ”se on se neljätoista päivää”. Neljätoista päivää, tosin ilman kuumetta, mutta tässä kunnossa?
No, voi olla.
Mytologinen taruolento 
Jätä kommentti