La section de rien! Villi ihminen, sydän vasemmalla, juoksua, melontaa, soittoa, nojailua, kissan palvelija ja mytologinen taruolento, kiva, epätavallinen aaadeeehooodee-setä, eiku faari!, mulla on savilasit! (eee) ikuinen kandidaatti

Mytologinen taruolento

Nyt nykii

Sattuu kaikenlaista pientä, kuin vahinkoa silmään jatkuvasti. Niin. Joskus ennen muinoin mentiin esimerkiksi katsomaan N. Gogolin Mielipuolen päiväkirja, nykyään tarvitsee vain avata kone ja vilkaista niin sanottuja uutissivuja ja siellä se mielipuolinen päiväkirja olla möllöttää.  Siellä muun muassa niin sanottu ”taloustiede” suosittaa näköjään jonkinlaista eläke-eutanasiaa? 

Huomaan muuten siinä katsellessani, eli lähes samaan aikaan, että erään Sari Valton ohjelmassa hyväosaiset kuusikymppiset kertovat näkemyksistään. Vaikuttaa varsin arveluttavalta, mutta voihan siitä varmaankin  jotain ”saada” jos on kuusikymppinen ja hyväosainen, esimerkiksi elokuvaohjaaja tai ainakin kirjailija jostain Loviisasta. 

Ei nyt ollut oikein intoa ja sitä paitsi jaksan edelleen juosta sen kympin. Siis nimenomaan juosta.  Olen varmaankin erilainen (nuori) yli kuusikymppinen. Noita niin sanottuja ’lajitovereita’ on lähtenyt jopa huomattavasti nuorempina, joten olen ollut taipuvainen ajattelemaan että tämä – siis elämä – on enemmän tai vähemmän tilapäistä, ikään katsomatta ja se voi päättyä yllättävillä tavoilla. Memento mori. 

Taisin kertoa aikaisemmin – siis lähinnä ja mahdollisesti ainoastaan itselleni! – että minulla on ollut duunissa päällikkönä niin sanottu renessanssinero, hän taisi käyttää tuota ilmausta kanssaihmisistä. ”Lajitoveri”? Hän muuten on myös ns. edesmennyt jo ajat sitten. Ei ehtinyt nähdä tätä, mahdollisesti tuota entistä elämää vielä monipuolisesti mielipuolisempaa aikaa. Tosin en ole ihan varma oliko tuo, nyt jo lähes parikymmentä vuotta sitten eletty aika sen selväjärkisempää kuin tämä niin sanottu ’nykymaailma’. 

Aivan. Yritin siis huvikseni kaivaa Yle Areenasta Mielipuolen Päiväkirjaa, mutta suoratoistohärpäke tarjoaa jotain ”Vakoojat” sarjaohjelmaa, vai mikä hemmetin podcast se nyt on olevinaan.  Tarmo Manni on kertakaikkiaan out ja last season? Olen sattunut kuulemaan ”Vakoojista” otteita autoradiossa, niin, onhan se näinä aikoina kenties myyvää päivitellä menneen ajan enemmän tahi vähemmän mielipuolisia käänteitä, kun stalinit sun muut siellä vilisee. 

Ajattelin ehkä, että tietty historiattomuus varmaankin siivittää moiset teokset sinne ylen kuunnelluimpien joukkoon joita sitten nousee sieltä massasta aivan kuin mainoksena kun hakee jotain aivan muuta. 

Sehän on sinänsä jännää, että yli kuusikymppisen, kenties eläkkeelle jo siirtyneen ihmisen niin sanottu ”odotusarvo” näyttää tässä ’nyky-yhteiskunnassa’ olevan että kyseisen määritelmän täyttävä henkilö aivan kuin vetäytyy jonnekin taustalle. Pitäisikö heiltä viedä paitsi eläke, myös äänioikeus, nykyinen ’ikäpyramidi’ muistaen?  Onko tämä edelleen ’yhteiskunta’? 

Yli kuusikymppinen eläkkeensaaja on poliittinen, mutta myös taloudellinen uhka nyt, kun nämä täysin järjettömät, mielipuoliset, yli vaalien ylittävät ”taloussopimukset” on useimpien puolueiden kesken näköjään ”solmittu”. Niistä ei varmaan livetä, mikä merkitsee että niistä melko varmasti livetään. 

Olemmeko tiellä hoivakotien helvettiin, aivan kuin ’huomaamatta’, vai olemmeko siellä jo?  

Taisin vähän provosoitua kun lueskelin muistaakseni Ylen sivuilta muutaman virkkeen nykyistä, aikamme ”talousnakkien” yhteistä eläke-eutanasiaa’, eli niin sanottujen taloususkovaisen toiveleikkuulistaa. 

Pitäisiköhän yli kuusikymppisellä olla oikeus – mitä ei nykyään mitä ilmeisimmin ole – päättää omasta kohtalostaan, eli lähteekö sinne hoivakotihelvettiin vai kenties sittenkin haudan lepoon? 

Kommentit

Jätä kommentti