Koti

Olen tässä yrittänyt (olla lukematta yhtä ainutta uutista) ja onnistuin ihan koko päivän, kun oli muuta tekemistä. Jotenkin ärsyttänyt viime aikoina, ihan  alvariinsa, niin, ja tänään(hän) on ollut vapunpäivä. Kävin juoksulenkillä ja pistin saunan kiukaan alle tulet. Aika hiljaista oli hiekkatiellä onneksi, ehkä tää ns. arkipyhä vaikuttaa, tosin maalaiset luulee tai pikemmin tietää, että tie on vain heidän autoille. 

Jotenkin kirkastui vasta tuossa illansuussa kunnolla, että on vappu, en oikeastaan muistanut, oli vähän remonttia, eli muutostöitä mökin keittiössä ja sen sellaista. Puuseppää aina tarvitaan? Tosin en ole, mutta jonkinmoinen rusnari ehkä. Ehheh-heh-heh!  Täytyy kyllä sanoa että on aika erikoista juosta lenkkiä näillä sivuteillä, onneksi sitä autoliikennettä on aika vähän.  

Harmitti kun oli hyvä keli, etten töiltä ehtinyt kajakilla lahdelle. Jännästi se vaan on niin ettei autoilija väistä kapealla sivutiellä, vaan jalankulkija hyppää käpeikköön kun se auto sieltä ”tulee”.  Pari kertaan on ollut aika tiukka tilanne.  Kaikenlaisia Range-Rovereita ym. elintasoautoja. Ja se  BMW, niinpä niin. Älä ohita sitä. 

Muistelin, joo, aikoinaan, et merellä oli sellainenkin sääntö että ”se väistää joka pelkää”. Ja jotkut paatit kulki jopa Itäjärvellä automaatilla aivan kuin itsekseen, ’besättning’ hommaili jotain muita asioita, joi kahvia, kävi syömässä. Kongoon liputettu perätuuppari.  Sitten oli se yks försti joka suunnitteli itselleen sellaista natsien sotilaspukua, piirteli tietsikalla. 

Istun saunan kuistilla, juon sokeritonta limsaa ja ajattelen että on hienoa tässä. Ja tämä limsatökki, ihan aitoa Jaffaa, tosin Lidlistä, eli en huomannut että vitosen pakki ei ollu sitä perinteistä keltasta Hartwallia, vaan aivan ihmeellisen makuista, jonkinlainen hedelmäpommi. Saatan lämmittää saunan lähes joka ilta ja pihakoivuun pukkaa lehtiä. 

Koivu ja tähti se on täällä maamerkkinä. Sadun juoni? Muistanko sitä mitään?  Björken och Stjärnan. Näytä minulle suomalainen joka lausuu helposti ’stjärna’, no ehkä heitä on, varsinkin sen jälkeen kun se yks artisti julkaisi sen kappaleen, ’vem tänder stjärnorna’.  Eva Dahlgren se oli varmaan. Ehkä viheriä laakso. Kahden kukkulan välinen alue, dal. Lapset löytävät kotiin kahden pikkulinnun opastamina. 

Olen löytänyt tähän vihreään meren rannikon laaksoon, enkä ole enää halunnut minnekään pois. Onko se kodin merkki? En ole tuntenut aiemmin mitään asuinpaikkaani tai asuntoa varsinaiseksi kodiksi sen jälkeen kun aikoinaan kotoani läksin, siis joskus 1970-luvulla. Mutta en ole enää varma oliko sekään koti. Se oli Kotkansaarella. Tämä voisi nyt olla minun koti tässä, punainen tupa, sauna, ulkohuussi ja liiteri. Aika etäällä Kotkansaaresta, aika etäällä ihan kaikesta.

No nyt pukkaa jo melkein tippaa linssiin. Surua puseroon. En kuitenkaan itke, toivon vaan ettei täältä enää tarvisisi lähteä minnekään. Puhuttiin puolison kanssa siitä kaupunkiasunnosta vastikään. Siitä pitäisi päästä, mutta miten? En osannut sanoa. Onneksi on kevät ja kesä pian edessä. Mietitään asiaan syksymmällä, ehkä.